Hilda joutui pienen pätkän uimaan hakiessaan palloa. Kamera jäi kotiin, joten nämä on kännykällä räpsittyjä.
Mahtavaa ilmaa pidellyt koko viikonlopun ja vielä jatkuu. Tänään oli varjossa + 20 astetta ja sunnuntaina saman verran. Sunnuntaina kävimme koirien kanssa treenaamassa veden äärellä. Tarkoituksena oli saada Hilda veteen, ja näin kävikin. Dami haettiin vedestä hieman apaattisemmin kuin tennispallo. Pallon perään syöksyttiin niin, että vesi vain roiskui!
Jotkut damit/pallot oli Hildan mielestä liian kaukana ja niitä jäätiin rannalle ruikuttamaan, kirjaimellisesti. Ne damit mitä Hilda ei ruikutukseltaan uskaltanut lähteä hakemaan sai Kalle hakea. Sekös ketutti Hildaa, mutta se ei silti uskaltautunut itse hakuun. Kalle sai myös tehdä muutamia pitkiä damihakuja, joten Kalle sai kunnon vesitreenit!
Aivan viimeiseksi Hilda intoutui hakemaan pallon kolmen metrin päästä syvästä rannasta eli koko matka uida räiskyttäen! Silti jäi mieleen ajatus, että maanantaitreeneissä tuskin tullaan veteen menemään...
Tänään maanantaitreenit treenattiin kolmen koiran voimin. Ensin tehtiin markkeerauksia maalla (tarkemmin suolla) veden äärellä. Hilda meni aluksi hienosti, mutta kyllästyi ilmeisesti taas toistoihin ja rupesi kantamaan damia miten sattuu ja lopuksi huiteli minun ohi ja rupesi pelleilemään damin kanssa.
Seuraavaksi teimme motivoitua linjaa, jossa koirat hakivat kolme kertaa damin samasta paikasta, mutta aina eri suunnasta. Hilda meni kaksi ensimmäistä linjaa "täydellisesti". Kolmannessa linjassa epäilin pieleen menoa, koska olimme niin lähellä valokuvaavaa Villeä, joka kiinnosti Hildaa kovasti. Hilda lähtikin kaartamaan suoraan sivulle Villen suuntaan. Otin koiran takaisin ja uudelleen lähetyksellä linja meni hienosti.
Sitten olikin vesinoutojen vuoro. Hilda sai ensin katsoa kun muut noutivat. Kun oli Hildan vuoro, se lähti vauhdilla noutoon, mutta stoppasi vesirajaan ja jäi siihen ruikuttamaan. Halu olisi ollut kova noutaa, mutta ei niin ei. Suolampi syveni jyrkästi eli veteen olisi täytynyt tehdä mahapomppu eikä Hildan kantti kestänyt vielä... Hildalle heitettiin sitten pari markkeerausta vesirajaan.
Lopuksi teimme vielä yhden linjan maalla sokkona eli koirat eivät tienneet missä damit ovat. Korjauksella saimme damin talteen.
Kalle ei päässytkään tänään mukaan treeneihin. Se jäi hieman epätyytyväisenä kotiin syömään luuta...
Wilma täyttäisi tänään 12 vuotta. Wilman 11 sisaruksesta on ilmeisesti vielä noin puolet hengissä mm. yksi sisarus, jonka Wilma muutamaan kertaan tapasikin pentuna. Kunniakas flatin ikä, joten onnea kaikille yhä porskuttaville sisaruksille! :) Tänään tuli taas kerran mieleen, että Wilmakin saattaisi olla jotakuinkin hengissä, jos olisimme leikanneet Wilman... Tosin sen jalat luultavimmin eivät olisi kestäneet enää. Wilman meno saattaisi olla samanlaista tai vielä huonompaa kun oli tänään Vihdin pappani kävely, kun muutaman kuukauden tauon jälkeen kävimme isovanhempiani tervehtimässä. Veimme päivän myöhässä perinteisen äitienpäiväruusun mammalle ennen treeneihin menoa. Huh, tuli kyllä paha mieli vanhuksien puolesta. Suoraan sanottuna pappa hädin tuskin pysyi enää pystyssä ja mamma on ollut jo vuosia huonossa kunnossa... :´(
Suolla noutaminen sentään sujuu, ja hienosti. :) Kuvat by Ville.
