Onnistuin hankkimaan itseni kipeäksi viime maanantain iltalenkin jälkeen. Lenkkeilimme koirien kanssa n. puolitoista tuntia rankassa lumisateessa, jonka tuloksena olin läpimärkä ja kylmissäni sekä melko väsynyt, koska juoksimmekin osan matkaa. Tiistaina kun heräsin tuntui olo kuumeiselta ja kurkku karhealta. Iltapäivällä olikin kuumetta jo 38,7 astetta. Torstaina käväsin lääkärissä kurkkukivun vuoksi ja sainkin 10 päivän antibioottikuurin.
Perjantaina iltapäivällä olin jo sen verran tervehtynyt, että jaksoin matkata Buranan voimin Turkuun Villen isän luo. Kallet tapasivat ensi kertaa ja hyvinhän tuo meni. Wilma oli jopa hieman masentunut, kun Kalle huomioi vaan Kallea, eikä häntä kuten yleensä. Kallen mielestä Kalle oli merkillisen hieno koira... =)
Tarkoituksena oli käydä pilkillä, mutta kelit olivat sen verran huonot, että ei kauheasti innostanut. Kävimme sitten Villen kummitytön kanssa kasvitieteellisessä puutarhassa ihailemassa isoja lumpeenlehtiä yms. kukintoja. Näimme puutarhalla myös ehkäpä Suomen kuuluisimman kasvin eli Arno Kasvin. Puutarhaseikkailun jälkeen käväsimme jäätelöllä/cociksella Ruissalon kylpylässä.
Viikonlopun toiveenamme oli saada Villestä pyöräytettyä eno. Niinhän siinä loppujen lopuksi kävikin, mutta olimme tänään vaan jo kotona, kun klo 18 onnellinen isä soitti, että prinsessa on nyt vihdoinkin maailmassa ja äitikin voi loppuviimeksi hyvin. Kovasti vain onnea asianosaisille! Maltamme tuskin odottaa, että näemme pikku rinsessan.
Kasvitieteellisessä puutarhassa oli tällaisia Madeiraltakin tutuksi tulleita pasuunakukkia.
Hillittömät puolimetriset lumpeenlehdet.
