Viime viikon olimme heränneet siinä viiden kieppeillä joka aamu, eikä lauantai tuonut paljon poikkeusta, sillä jo klo 07 piti lähteä kyydillä Helsinkiin Länsisatamaan ja sieltä Superstarilla parissa tunnissa Tallinnaan. Villellä oli Castingin joukkuekilpailut ja minä olin siinä samalla menossa Heidi-kaverini kanssa viettämään rentoa päivää Tallinnaan. Aluksi hieman epäilytti, että miten saamme 7 h maissa kulumaan, mutta aika riensi kuin siivillä. Oli mukava päämäärättömästi lampsia vanhassa kaupungissa, käydä syömässä, hieman ostoksilla (en ostanut kuitenkaan mitään!) sekä avata terassikausi. Tallinnassa oli upean aurinkoinen ilma, niin pitihän sitä tietysti heti käydä Vana Tallinn kahvit ja siiderit hörppäämässä.
Suomen joukkue voitti Casting-kilpailut ja lisäksi Ville oli ollut yksilöllisesti kilpailujen paras pelaaja.

Sunnuntaina kävelimme kirkkaassa auringonpaisteessa koiruuksien kanssa mummulassa käymään. Veimme hieman Tallinnan tuliaisia koirienhoitopalkaksi. Poikkesimme myös Jasminille viemessä pienen tuliaisen. Tyttö ilmoitti perjantaina, kun nähtiin, että hän haluaa Tallinnan tuliaisiksi sukat, mistä lie moinen juolahtanut pikkuisen mieleen. Täti yritti kovasti katsella joitakin kivoja sukkia, mutta käteen loppuviimeksi tarttui kuitenkin muumikarkkilaatikko, joka sisälsi myös muumihahmon. Jasmin oli niin kovasti keinumistouhuissa pihalla, ettei se välittänyt tuontaivaallista tuliaisistaan. Kalle sen sijaan oli kovasti innostunut Cindystä, sillä Cindyllä on juoksu!

Iltapäivällä ajoimme Sari-kasvattajan luo treenaamaan Kallen kanssa. Mukana treeneissä oli Sarin Soma sekä naapurista upea uros kultainen, jonka nimeä en nyt muista... Treenit olivat tosi hyvät ja taas saimme paljon hyödyllisiä vinkkejä ja ohjeita. Villekin oli nyt mukana, ja kovasti innostui NoMeilusta sekä Kallen toiminnasta. Oma toimintani on vielä kovasti epävarmaa, koska on niin paljon muistettavaa. Varsinkin pillin käyttö tuntuu todella vieraalta, koska sellaista ei ole aikaisemmin tullut käytettyä. Välillä meinasin unohtaa puhaltaa kokonaan ja viime tingassa vasta yritin haparoida pilliä hermostunein sormin suuhun. Tehtiin myös sellaisia harjoituksia joita en ollut koskaan ohjannut. Mielenkiintoisin ja itsellekin vaativin oli harjoitus, jossa koira istutettiin selin haettaviin dummyihin. Tämän jälkeen koira kutsuttiin luokse, mutta pysäytettiin pillillä kuitenkin hieman ennen luokse saapumista. Tämän jälkeen koiralle annettiin saman tien eteen -käsky, jolloin koira kääntyi ympäri ja haki selkänsä takaa dummyn ja toi sen minulle. Emme olleet varmoja, onko Kalle tehnyt ko. harjoitusta aikaisemmin, mutta todennäköisesti, sillä se meni sen verran hyvin.
Mielenkiintoinen oli myös kakkosmarkkeeraus, jossa koiralle heitettiin yksi kerrallaan ensin vasemmalle dummy haettavaksi ja sen jälkeen oikealle. Sen jälkeen heitettiin molemmat dummyt, samassa järjestyksessä, ensin vasemmalle ja sitten oikealle. Vasta kun molemmat oli heitetty koira lähetettiin hakuun. Aivan mahtava katsoa miten hienosti koirat työskentelivät!

Pääsimme treenien jälkeen katsomaan vielä Siirin 10 päivän ikäisiä pentuja. Voi herran jestas miten suloisia "makkarapötköjä", vaikka simmut ovat vielä kiinni, eivätkä ne vielä kuulleetkaan mitään. Kauhea touhu alkoi kuitenkin pentulaatikossa, kun Siiri tuli paikalle. Pian jo kaikkien viiden hännät rupesivat värisemään, kun maitoa alkoi herua. Aijaijai, ei saisi minulle näyttää tuollaisia, ettei iske hauvavauvakuume. =) Meille keitettiin vielä kahvitkin oikein rahkapiirakan kera. Oli siis oikein mukava treenailusessio, kiitoksia vaan!

Nyt tässä harkitsen, että uskaltaisinko ilmoittautua Kallen kanssa WT-kokeeseen ensi kuun puolessa välissä... enköhän, siinähän se kokemus karttuu...


Taasen yksi Villen pysti lisää pölyttymään hyllyn päälle...