Kalle valloitti meidät tällä hassulla tempullaan ensimmäisenä iltana kyläilyviikonloppunaan.
Melko monessa perheessä, jossa on Ville on myös Kalle tai toisinpäin. Niin on ollut myös meilläkin, sillä Villen isä on, kuinkas ollakkaan muu, kuin Kalle. Nyt meidän talouteen tuli aivan oma Kalle. Päätimme ottaa viikonloppu vierailulla olleen kultaisen, ja meidän onneksi omistajat katsoivat meidät soveliaiksi uusiksi omistajiksi. Nyt on vain vaarana, että Kallet menevät Turussa käydessä sekaisin. Naapurusto voi hieman ihmetellä, että miten ne on ruvenneet isä-ukolleen oikein puhumaan, kun huutelemme topakkaan sävyyn, että "Kalle, naapurin puolelle ei kuseksita"! =)
Haimme Kallen meille viime sunnuntaina Tampereelta. Olimme Turussa viettämässä viikonloppua ja koukkasimme Tampereen kautta kotiin. Kalle ei ollut millänsäkään perheen vaihdoksesta, ei tajunnut ollenkaan tilanteen surullisuutta, vaan häntä heiluen lähti meidän matkaan. Kallen emännällä oli kovasti surullinen mieli ja hieman siinä itsellekin tuli paha mieli, kun toisten koiraa tässä viedään... Mutta oli myös kiva nähdä, että Kalle oli tottakai rakastettu koiruus. Toivottavasti Kallen entinen perhe pääsee mahdollisimman pian pahimman yli, ja kuten heidän kanssa sovittiin, niin meille saa tulla Kallea katsomaan.
Elo täällä meillä on sujunut erittäin mallikkaasti. Ihan kuin Kalle olisi aina kuulunut kalustoon. Wilman kanssa ei ole mitään ongelmia, mikä on aivan käsittämätöntä, kun tietää meidän äksyilijän. Onni-kissasta Kalle on hieman hämillään. Ei taida oikein tajuta, että mikä kumman karvapallo-otus se oikein on. Ihmeellistä on myös, että kissa pystyy hyppäämään pöydälle tai kiipeilytelineeseen. Sisällä Kalle suhtautuu erittäin hienovaraisesti hämmästellen kissaan, mutta takapihalla se on erittäin hauska pöllyttää mäntyyn!
Kallella on hassu tapa kanniskella tavaroita. Kyllä meidän Wilmakin jonkun verran kantaa, varsinkin nuorempana kaikenmaailman soppakauhoja tuppasi löytymään meidän makuuhuoneen sängystä. Kalle tuo yleensä jossain vaiheessa iltaa ruoan jälkeen lattialle unohtuneen kipon, kuin kertoakseen, että santsikierros olisi poikaa. Tutustumisviikonloppuna Kalle kolisteli kello 05 makuuhuoneeseen ruokakipponsa kanssa, mutta ihan niin aikaisin ei tässä talossa vielä tarjoilla. Tätä juttua kirjoitellessani tähän läppärin ääreen on jo ilmestynyt yksi kappale vihreää ruokakippoa sekä pariton villasukka. =)
Olemme siis aivan hurmioituneet tästä uudesta tulokkaasta. Ollaan lenkkeilty kovasti ja käyty metsässä juoksentelemassa sekä otettu muutamia noutoharjoituksia. Sormet syhyävät päästä torstaina kasvattajan treeneihin Kallen kanssa. Eilen Kalle joutui suihkuun. Hienosti meni, vaikka olemus olikin kuin olisi tuomiolle viety.
Melkoisen vauhdikas luoksetulo!
Dami palautetaan, vaikka hampaat irvessä. =)
