Maanantain NOME-treenit sujuivat vaihteeksi mukavasti. Hilda nouti suhteellisen hyvin. Ja jos vertaa viime maanantaiseen, niin oikein loistavasti. Hienosti neiti malttoi myös istua tönöttää koirarivistössä paikallaan emännän ollessa parin kymmenen metrin päässä ja kouluttajan kävellessä/juostessa ohi. Huusipa vielä kiusaksi "Vapaa!" eikä yksikään junnuista mennyt lankaan. Wau!

Koulutuksen aluksi kysyin Kallen viime maanantaina tölvimän pennun omistajalta, että jäikö pennulle pahat traumat. Ei ollut kuulemma jäänyt minkäänlaisia henkisiä eikä fyysisiäkään vammoja. Huh, erittäin ilahduttavaa kuulla. Treenin päätteksi ennen kuin vaihdoin Hildan autossa odottaneeseen Kalleen, kävin vielä pennun omistajalle erikseen mainitsemassa, että Kalle on nyt sitten taas liikenteessä...

Kalle meni treenit muuten hyvin, mutta ei kuunnellut minua häiriödamissa vaan nouti sen, vaikka pilli lauloi, poljin jalkaa ja karjuin "Seis!".

Tänään kävin Kallen kanssa hierojalla paikallisessa eläinkaupassa. Kalle malttoi rentoutua melko hyvin vieraaseen paikkaan. Välillä se yritti kammeta pystyyn kesken hieronnan ja välillä heivata itsensä selälleen kontit kohti kattoa. ;)

Hierojan mukaan selkä tuntui jäykältä. Varsinkin oikeaa puolta Kalle kuulemma jännittää. Oikean puolen lonkkaa liikutellessa Kalle oli jännittänyt kovasti vastaan eikä meinannut antaa rentoutua. Sain myös neuvoja liikkeisiin, joilla koiran saa venyttelemään itse.

Nyt on siis koiruus hierottu, koskahan emäntä pääsisi itse nauttimaan moisesta luksuksesta? Ehkäpä olisi aika jo käyttää Villeltä jouluaattona saatu lahjakortti ja varata aika rentouttavaan kasvohoitoon.