Olimme 20 minuuttia aikaisemmin menneet yöpuulle emmekä huomanneet Kallessa mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Olimme juuri saamassa unenpäästä kiinni, kunnes klo 22.30 rytinä alkoi. Räps valot päälle! Näin Kallen patjallaan selällään jalat kippurassa kattoa kohden ja häntä kaarella koipien välissä. Siitä Kalle keikahti kyljelleen ja alkoi sätkiä. Kohtaus kesti 3 - 3,5 minuuttia.

Kalle ei yrittänyt kohtauksen jälkeen ylös eikä edes nostellut päätään. Huolestuneena sanoin Kallen nimen, kun ihmettelin mikä nyt on vikana, että eikö koira ollenkaan virkoa. Nimen kuultuaan Kalle nousi ylös pissainen häntä iloisesti heiluen. Roiskeita lensi joka paikkaan...

Kalle päästettiin ulos ja sen jälkeen se tuli sisälle juomaan. Se oli todella rauhaton, eikä malttanut mennä nukkumaan. Kyöräsi Hildan patjaa. Hilda patjan Kallelle luovuttikin, mutta Kalle vain seisoi patjan edessä eikä mennyt maate.

Omat yöunet on tipotiessään ja nousimmekin molemmat ylös. Nyt Kalle ja Hilda makaavat tuolini takana tietokonehuoneessa. Jos tästä uudestaan unen päästä kiinni joskus saamme, niin luulen, että seitsemän tunnin päästä heräämme uuteen kohtaukseen... Annoin Kallelle kylläkin kohtauksen jälkeen vielä puolikkaan tabletin, josko se pitäisi toisen kohtauksen poissa...

Eiköhän aamulla ole aika nostaa lääkityksen määrä yhteen tablettiin, ja katsoa mitä tuleman pitää. Jotenkaan en jaksa uskoa, että näistä lääkkeistä on Kallelle mitään apua. Päin vastoin, nyt sitä ei kohtausten välissä pysty käyttämään mihinkään. Ennen lääkkeitä Kalle sentään oli toimintakykyinen koira kohtausten välissä...

Löysin muuten tällaisen kirjoituksen epilepsiaan liittyen (Kalle ei kuitenkaan ole syönyt ko. merkkistä koiranruokaa, mutta pistää miettimään mistä kaikesta kohtaukset saattavat johtua...) http://millamaria.vuodatus.net/blog/3118961/savu-koira-jonka-tappoi-koiranruoka/

Edit 16.1.2012
Blogi muutettu näköjään salasanan taa, mutta asiasta artikkeli Aamulehdessä.