Olimme taas ihastuttavalla syysreissulla Pohjoisessa. Tällä kertaa meillä ei ollut kun Wilma mukana. Nana vetäytyi eläkkeelle, koska ei jaksa enää kulkea. Hyvillä mielin jätimme Nanan hoitoon mummulle. Hieman ajatutti, että miten Wilman kanssa metsästys sujuu, koska sitä vaivaa paukkuarkuus. Nyt reissulla ei ollut havaittavissa minkäänlaisia merkkejä paukkuarkuudesta! Se ei pelännyt edes muiden pamauksia, vaan melkeimpä lähti ääntä kohden innoissaan etsimään mahdollisesti pudonneita saaliita. Kylläpä oli hieno seurata Wilman työskentelyä. Vaikka nyt se olikin hieman liian innokas touhottamaan pamausten perään, eikä malttanut kunnolla kuunnella ohjeita. Mutta hienoa siis, että paukkuarkuus on metsästystilanteessa kadonnut olemattomiin! Yllä olevassa kuvassa Wilma uiskentelee Posion mökillä Unilammen rannassa. Viis siitä, vaikka vesi olikin hieman kylmää.

8.-15.9. olimme siis Posiolla ja 15.-22.9. Suomussalmella. Suomussalmen mökki Piispanjärven rannassa varsinkin osoittautui erittäin idylliseksi paikaksi. Minua ajatutti hieman alkuun siellä oleva ulkohuussi (biokäymälä), mutta se ei ollut ollenkaan paha.

Hossan ulkoilualue oli erittäin upeaa seutua. Sinne meidän tekisi mieli vielä uudelleen. Käytiin myös rajavyöhykkeen läheisyydessä metsästämässä. Vyöhykkeeltä oli n. kilometri Venäjän rajalle. Paljon tuli vierailtua laavuissa ja autiotuvissa. Posiolla kävimme myös Karitunturilla (416 m). Maisemat olivat huikaisevan komeat.

Ulkoiltua tuli n. 5 - 9 h/päivä, joista enimmäkseen rämmimme soilla ja vaivaiskoivikoissa. Jalat oli aluksi todella kipeät, myös Wilma-paralla, mutta päivän tauon jälkeen (mökinvaihtopäivä 15.9.) aloitimme Suomussalmella taas pirtein mielin ja jaloin toisen metsästysviikon.

Saalista ei niinkään tullut, vaikka muutamaa erittäin herkullista pyytä maistamaan pääsimmekin. Sen sijaan saimme upeita luontoelämyksiä, rutkasti ulkoilmaa ja hyvää mieltä sekä jaksamista pimeään syksyyn.

Kuvia matkalta löydät kuvasivuilta
http://community.webshots.com/album/560851667PKncbB?vhost=community