2. ote syksyn 2005 metsästysreissun päiväkirjasta Kirsin kirjoittamana. Olemme jo viikon metsästelleet Kuusamossa mökki-isännän pienehköillä metsästysmailla ja vaihtamassa toiseksi viikoksi paikkaa ja mökkiä Posiolle.
La 17.9.2005
Herättiin puoli seitsemältä, syötiin aamupalaa ja siivoiltiin. Mökin avaimia oltiin luovuttamassa jo klo 9 maissa. Sen jälkeen mentiin vielä metsojahtiin isolle palstalle ilman koiria. Oli hieman pilvistä aluksi eikä kahteen tuntiin havaittu yhtään mitään. Kahdentoista maissa oltiin kävelemässä autolle päin, kun vasemmalla puolella pärähti pyy lentoon. Lähdettiin seurailemaan. Ville ampuikin samantien pari kertaa, mutta pummit. Kolmannella kerralla Ville pudotti pyyn. Tovi saatiin etsiä sitä ennenkuin löydettiin...
Jatkettiin matkaa ja kohta taas Ville tiputti pyyn. Se putosi oksalta kuin märkä rätti. Ville osui siihen vähän turhankin hyvin. Saatiin me siitä sentään rintafileet talteen...
Aurinko oli ruvennut ihanasti paistamaan. Nähtiin oravakin puun oksalla keikkumassa. Niin, ja metsään tullessa möllötettiin hirveä silmästä silmään hetken aikaa.
Autolle päin kulkiessamme kuultiin taas ääntä, joka olisi lähtöisin joko tikasta tai metsosta. Nyt koputteluun liittyi myös narskuttelevaa ääntä. Oltiin varmoja, että kaksi metsoa keskustelee keskenään.
Lähdimme hiipimään tai jopa melkein konttaamaan kumparetta kohti, jonka takaa ääni kuulosti tulevan. Kuulosti ihan siltä, että toinen metsoista olisi maassa. Näin jo sieluni silmmin, miten metso tulla köpöttelisi ensin pää keikkuen kumpareen takaa, ja Ville saisi vihdoinkin viikon jaagaamisen jälkeen metson saaliiksi. Samassa ääntely lakkasi. Pian sen jälkeen metso lehahti korkealta männystä lentoon. Aivan liian kaukaa haulikolle! Toinen metso napsutteli hetken aikaa, mutta hiljeni sitten myös. Jonkin matkaa edettyämme metso lehahti meidän vasemmalta puolen, myöskin puusta ja liian kaukaa.
Hiivittiin autolle päin, mutta ei metsoista näkynyt enää jälkeäkään. Mä jäin autolle vaihtamaan kauppavaatteet. Ville meni vielä pienen lenkin. Koska meillä jäi "metsosota" pahasti kesken pitää meidän ensi vuonna mennä uudestaan samoille paikoille. Varattiinkin mökki alustavasti jo suoraan isännältä.
Joskus klo 13 maissa lähdettiin ajelemaan Kuusamosta Posiolle päin. Matkalla nähtiin tien laidassa mahdottoman kokoinen hirvi, jolla oli 5-piikkiset sarvet! Ville puhui juuri kaikista luontokokemuksistamme kaverin kanssa kännykässä, mun ajaessa autoa, ja kaveri oli tokaissut kuullessaan vielä tuosta hirvestäkin, että oletteko te jossain eläintarhassa siellä?!? Kaupoilla käynnin jälkeen oltiin Posion mökki-isännän luona n. klo 15.
Ville otti mökki-isännältä myös sorsaluvat. Oltiinkin illalla heti kyttäämässä iltalentoa lammen rannalla. Ville ampuikin kerran. Nana lähti innoissaan kaislikkoon touhuamaan vaikkei mitään pudonnutkaan... Wilma pelkäsi...
Ennen sorsatamaan lähtöä Ville kokkasi meille päivälliseksi teeren sisäfilettä ja pyynrintafilettä kermakastikkeessa. Oli hyvää! Nyt on hassua kun mökissä on sähköt. Ei pidä puuhastella mökin tai veden lämmittämisen kanssa. Mökissä kuuluu myös "hirveä meteli", kun jääkaappi hurisee ja kellot tikittää.
