Näin hienoa kanalinnustussyksyä ei ole ollut mies muistiin! Nyt ei tarvinnut hokea, että "ei se saalis vaan se fiilis". Emme meinanneet edes päästä kunnon erästelyfiilikseen, koska n. 1 - 2 tunnin erästelyn jälkeen oli heti saalista repussa. Lisäksi Ville sai molemmilla viikoilla luvat täyteen lupaviikkojen kolmena ensimmäisenä päivänä!
Reissu oli kerta kaikkiaan täydellinen, ainoastaan kelit eivät suosineet meitä. Vain kahtena päivänä pysyi täysin poutaisena, muuten satoi ainakin puolet päivästä vettä. Emme todellakaan siis saaneet mitään kuulaita syysaamuja. Vain yhtenä aamuna mittari oli nollassa ja suolla oli jälkiä yöllisestä kuurasta.
Muistoihin kirjaantui jälleen kerran unohtumattomia eräretkiä. Ville sai reissulta ensimmäisen kiväärilintunsa ammuttua. Kivääripaikkoja ei vielä oikein ollut, sillä linnut pääsääntöisesti pysyttelivät maassa. Vain yhtenä sumuaamuna linnut nousivat puuhun ja sieltä Ville sai n. 200 metristä ammuttua ukkoteeren.
Ensimmäistä kertaa saimme myös omilta mailta saalista. Pihapiirin pidämme rauhoitettuna, mutta niityn jälkeen aukeavassa rantametsässä olemme käyneet kiertelemässä. Sieltä niityn reunasta Ville sai saaliiksi reissun toisen metsopojan! Reissun ensimmäinen metso saatiin valtion mailta. Siinä missä meillä viime vuonna oli älyttömän huono onni matkassa, niin tänä vuonna meillä oli aivan käsittämätön tuuri. Meitä oikein hemmoteltiin lintupaistein "Tapio-metsänjumalan" toimesta.
Kalle nosti taas osakkeitaan, sen työskentely noutotilanteissa oli kertakaikkisen hienoa. Kalle ei välittänyt, vaikka haavakko metso yritti nokkia sitä, vaan pisti silmät sirrilleen ja puski metso suussaan sinnikkäästi kohti Villeä. Ainut vika Kallen toiminnassa on, että se edelleen pyrkii liian kauas ja ryntää äänen perusteella lintujen perään. Hilda tekee luontaisesti paljon parempaa hakua haulikkohollilla ja saikin pöllytettyä Villen ammuttavaksi mm. riekkoparven. Ja taas teimme historiaa. Ville sai saaliikseen ensimmäisen riekkonsa ikinä ja vielä Hildan avustamana!
Hildakin toimi siis suhteellisen hyvin, varsinkin kun neiti on vasta 1 v 7 kk ja ensimmäistä kertaa tositoimissa mukana. Noudoissa se tosin hieman hoopoili. Toi lintuja vähän matkaa ja sitten jätti ne. Onneksi oli Kalle paikkaamassa! Hilda teki reissulla kyllä yhden TÄYDELLISEN noudon. Se toi räpyttelevän akkateeren Villelle. Ei päästänyt irti liian aikaisin vaan toi sen suoraan käteen!
En voi lakata hehkuttamasta miten onnistunut reissu meillä oli! Mahtavien metsästystilanteiden lisäksi koimme paljon muitakin eräelämyksiä. Kohtasimme metsässä mm. hirviä, lapinpöllön sekä maakotkia. Näimme myös jälkiä suurpedoista melko lähellä mökkiämme. Karhun marjaisat kakat löysimme pariin otteeseen, joista toiset olivat vain n. 1 km päässä mökistä. Susilauma oli raadellut poron n. 2 km päässä meidän mökistä. Kävimme katsomassa poromiesten jo merkkaamaa ikävän näköistä raatoa. Sen jälkeen hieman hirvitti iltapimeällä pitää koiria irti mökin pihamaalla. Onneksi Hilda on lopettanut kesäiset livistyskeikkansa ja pysyi hyvin näköhollilla!
Metsästyksen lisäksi tarkoitus oli ulkomaalata mökkiä. Sateiset kelit kuitenkin vesittivät meidän suunnitelmat. Kävimmekin ostamassa maalit tuvan kattoon, ja nyt on tupa kunnossa! ...jos ei ota huomioon, että joskus vielä pitää lattia kunnostaa sekä ikkunat, mutta niillä ei ole kiire. Kiireellisempiäkin hommia löytyy roppakaupalla.
Harmittihan se taas nopeasti hurahtaneen parin viikon jälkeen lähteä kotiin, mutta mieltä lämmitti ajatus, että ihan kohta pääsemme Joronjäljelle taas!
Tuvan katto uutukaisessa maalissaan. Parrut ruskeiksi ja välit valkoisiksi.
Lisää syysreissun kuvia tästä linkistä. Myös kesälomareissun kuvat ja muutama video vihdoin ja viimein lisätty. Tässä linkki niihin.
