Maanantaisissa NOME-treeneissä Hilda treenasi taas Kallen ryhmässä, koska Ville lähti mukaan Kallea ohjaamaan. Treenit meni suhteellisen hyvin. Teimme linjaa sekä markkeerauksia.
Koiralle heitettiin markkeeraus, mutta ensin piti hakea kuitenkin linja ja vasta sen jälkeen markkeeraus. Otin Hildan kanssa varman päälle ja kävelin lähes markkeerauksen kohdalle, niin kiusaus koukata markkeeraukselle linjan sijasta oli hitusen pienempi.
Maanantaitreeneissä palautukset luokseni sujuivat, mutta tänään järven jäällä omissa treeneissä ei. Eikös yleensä aina todeta, että "kyllä se kotona tekee", mutta nyt Hilda juoksenteli dami suussa holtittomasti heiluen ilman minkäänlaista intressiä tuoda damia mulle. Siis lällätti mulle keskisormi isosti pystyssä!
Hampaitani kiristellen kääntelin sitten vaan selkääni riekkuvalle Hildalle. Todellisuudessa olisin halunnut olla niin nopea, että olisin saanut juostua Hildan kiinni ja kuristettua sen siihen paikkaan... 
Kokosin kuitenkin hermonriekaleeni ja otin roimasti takapakkia harjoitteluun. Linjan tekemisen sijasta otin ensin pelkkiä luoksetuloja. Sen jälkeen dami Hildan suuhun ja luoksetulo, jonka palkkasin heittämällä toisen damin heti edellisen palautuessa. Tätä toistelin jonkun aikaa, kunnes Hilda alkoi tuoda nätisti damia minulle.
Harjoitukset saattoivat siis taas jatkua. Teimme ykkös- ja kakkosmarkkeerauksia. Nyt damit palautuivat hienosti minulle. Viimeinen kakkosmarkkeeraus meni täydellisesti. Hilda katseli jo ensimmäistä palauttaessaan toista "sillä silmällä". Toisen damin muistaminen ilmeisesti siivitti Hildan täydelliseen palautukseen, dami suoraan mun käteen. Tämän jälkeen istutin Hildan. Huomasin, että se katseli muualle ja odottelin, josko se muistaisi vielä toisenkin heiton, jota tulomatkalla kuikuili. Näin kun Hildan katse kiinnittyi kaislikkoon toisen markkeerausheiton suuntaan ja lähetin sen hakuun. Hienosti tuli toinenkin dami talteen.
Markkeeraustreenin välissä joku papparainen meni treeniareenamme välistä koiransa kanssa. Ei tajunnut ilmeisesti yhtään mitä olemme tekemässä, kun kysyi multa, että saako hänen koira tulla haistamaan. No, tule nyt sitten. Siinä Hilda otti sitten leikkiasentoa 1,5 vuotiaan pyreneesin näköisen koiran kanssa hetken aikaa... Ajattelin, että markkeerauksista ei varmaan enää tule mitään leikkisession sekoittamana, mutta eipä se tuntunutkaan haittaavan.
Sillä aikaa, kun tahkosin Hildan kanssa niitä palautuksia Ville oli tehnyt Kallelle linjoja, häiriöitä ja markkeerauksia. Oli mennyt kuulemma upeasti. Harmittamaan oli jäänyt kuulemma vain, että mä en ollut nähnyt kuinka hienosti niillä oli sujunut. 
Niin, ja maanantain yhteisissä NOME-treeneissä onkin nyt tauko maalis-huhtikuun. Pääsiäisen jälkeen vasta jatketaan.
