Maanantaiseen tapaan ilta vierähti Sari-kasvattajan treeneissä. Sari oli estynyt tulemasta, joten naapurin Minja piti treenit, ja hyvät treenit pitikin. Ville oli mukana seuraamassa treenejä ja löytyipä hänellekin "hyötykäyttöä" ajankuluksi. ;)

Olin todella yllättynyt miten hienosti Kalle meni eteen lähetyksen taaksepäin ja vielä niin, että sivulle heitettiin häiriödami, mitä ei saanut noutaa. Ehdin jo hitusen aikaa olla lähes haltioissani, kunnes sitten yritettiin samaa pillipysäytyksellä ja kahdella häiriödamilla. Se vielä menikin, mutta sen jälkeen eteenohjaukset eivät sujuneet. Poika-parka meni jälleen kerran sekaisin linjalle pysäytyksestä eikä meinannut enää tajuta, että mihin pitää mennä vai pitääkö mennä mihinkään. Muutaman linjan hinkkauksen jälkeen alkoi taas asia seljetä ja homma sujua. Paikan vaihdon jälkeen linjalle lähetys sujui taas kuin tanssi!

Treenien lopuksi tarjosimme treenikavereillemme keksit Kallen vuosipäivän kunniaksi. Uskomatonta miten nopeasti aika rientää, mutta Kalle on tosiaan kuulunut perheeseen jo vuoden! Hyvin on mennyt, ilman pienimpiäkään ongelmia. Kalle on kyllä aivan ihana koiruus. Tällä hetkellä harmittaa vain se, että Kalle on yksin. Olisi kiva, jos sillä olisi peuhakaveri. Uskomatonta oli miten hienosti ne tulivat Wilman kanssa juttuun. Jos Kalle olisi käyttäytynyt Wilman kanssa samalla tavalla kuin siskoni Cindyn, niin yhteiselosta ei olisi tullut yhtään mitään. Wilman kanssa ne olivat jostain syystä heti "vain" kavereita.

Nyt Kallella on Onnikissa kaverina, mutta huomaa, että koira ja kissa eivät oikeastaan ollenkaan tajua toisiaan, vaikka kuinka yrittävät. Yhtenä päivänä Kalle pöllytti Onnin peräkärryn alle. Sieltä kissa kömpi lumisena ja erittäin tuohtuneen oloisena meidän ilmoille. Kalle ryntäsi uudestaan kissaa päin, mutta tällä kertaa Onni jäi paikalleen seisomaan, eikä rynnännyt karkuun. Kalle innostui, että nyt leikitään ja rupesi pomppimaan Onnin ympärillä leikkiin kutsu asennossa, etutassut maassa alhaalla ja pylly pystyssä. Onni seisoi selkä kyyryssä erittäin yrmeän näköisenä ja ilmeisesti toivoi vain, että pääsisi täältä *keleen lumihangesta rämpimästä... Ei ollut Onnista siis Kallelle painikaveria, ei.

Kallen eilisen vuosipäivän lisäksi sunnuntaina oli Onnin nimipäivät. Joten onnittelut molemmille pojille!


Jotain juttua tällä parivaljakolla kyllä on. Aina välillä ne yllättää yllättävänkin läheisissä tunnelmissa. ;)