Hilda palauttaa damia mökkirannassamme Kainuussa.

NOME-treeneissä kävi eilen harvinaisen selväksi, että olemme olleet neljä ja puoli viikkoa Kainuun korvessa mökkeilemässä. Hilda oli treeneissä aivan kuriton! Kun piti mennä tonne niin Hilda meni tänne, eikä mikään mennyt kuten piti. YKSIKÄÄN nouto ei onnistunut ja toiminta oli aivan kuin emme koskaan ikinä olisi mitään treenanneet.

Ei edes huomannut, että olimme mökillä treenanneet. Pidimme kolmena ensimmäisenä lomaviikkona säntillisesti kiinni, että maanantaisin ja torstaisin on treenit, vaikkakin sitten lyhyet. Treenailimme variksilla hakua sekä linjaa ja dameilla vesinoutoa.

Saatiin Hilda mökillä hyvin hakemaan dameja vedestä. Ensin Hilda suostui menemään vain loivasta rannasta, mutta kohta jo hypättiin kalliolta kahden metrin pompulla syvään veteen. Vaan sitä ei olisi uskonut eilisestä, koska Hilda ei suostunut menemään veteen millään. Välillä koiraa itseäänkin suututti kuin pientä eläintä, ja se haukkui ja märisi rannalla napaten turhautuneena lumpeita suuhunsa, kun ei vaan uskaltautunut pudottautua suomättäältä noutoon.

Treenien lopuksi Hilda sai karata noutoon eli heitettiin dami veteen ja molskis Hilda loikkasikin innoissaan damin perään!

Ville oli Kallea ohjaamassa ja niillä meni noudot kohtalaisen hyvin, vaikka välillä tuli kaksikin damia vedestä kerralla. Jostain syystä Kalle meni veteen verkkaanlaisesti, vaikka odottaa se ei olisi halunnut yhtään, vaan vinkui malttamattomana.

Eilisen perusteella olin jo lähettämässä Hildaa makkaratehtaalle tai tekemässä siitä rukkaset, mutta koska itsekin unohdettiin laittaa herätyskello tälle aamulle herättämään, niin ollaan vissiin lomaruosteessa koko sakki.

Hilda sai siis vielä toisen mahdollisuuden. :) Kävimme tänään suolammella harjoittelemassa. Oikeanlaista tuntua harjoitteluun toi läheiseltä ampumaradalta kantautuva haulikon pauke. Aluksi teimme tiukkaa seuraamisharjoitusta sekä luoksetuloa ja kuivalla maalla pari linjaa. Tämän jälkeen yritimme markkeerauksilla saada Hildaa noutamaan vedestä. Kun Hilda ei mennyt, lähetettiin Kalle Hildan ohi hakemaan. Tämän jälkeen Hilda tiukasti pois. Tätä jatkui muutaman kerran ja kas, sitten neiti rohkaistui ja plomsautti veteen! Teimme vielä muutaman markkeerauksen vuorotellen koiruuksille. Sen jälkeen maltillisempaa hakua eli haetutimme veteen jo aikaisemmin heitettyjä dameja.

Hilda haki innoissaan, niin, että vesi räiskyi. Takaisin uitiin damin kanssa nätisti, mutta mennessä kävi vielä melkoinen loiske. Palautukset eivät myöskään tapahtuneet suoraviivaisesti, mutta siihen ongelmaan takerrumme sitten myöhemmin.

Hildan noudot sujuivat sen verran hyvin, että viimeiseksi uskalsimme tehdä vielä sokkona linjaan lähetyksen veteen. Menin Hildan kanssa näkymättömiin ja Ville nakkasi damin lammen keskelle. Lähetin Hildan eteen ja koiruus sinkaisi vauhdilla linjaan! Koppasi damin suuhun ja toi sen kiertelemättä ja kaartelematta minulle! Tähän oli hyvä lopettaa!!!

Kalle meni myös paljon reippaammin kuin eilen. Oikein ryntäsi veteen! Lopuksi teimme Kallelle myös sokkolinjan. Linjaa vaikeutti vielä vinolähetys saarekkeen ohi. Vaarana oli, että koira nousee saareen, mutta eipä noussut, ei edes palauttaessa, vaan suoritus meni nappiin!

Nyt odotammekin innolla maanantaitreenejä! Saa nähdä mikä katastrofi meitä silloin odottaakaan... Saa taas sanoa kuuluisat sanat, että kyllä-nämä-kotona-menee-ihan-hyvin...


Hilda palauttaa vaakkua mökkimaastossamme.


Kalle palauttaa vaakkua aivan intopiukeana!