Jaahas, päivät pitenevät ja kevätkin sieltä vääjäämättä hiipii, vaikkei vielä kunnon talvea edes ole koettu. Kollit kiertävät jo, ja Onni puolustaa raivoisasti reviirejään.

Huomasin Onnilla ruven päässä ja sain sen eilen nyppäistyä irti. Sen alta pullahti pikkurillin pään kokoinen klöntti haisevaa keltaista mätää. Onni antoi lähes kaiken puristella ulos ennen kuin hermostui ja vilautti kynsiään.

Iltaohjelma meni uusiksi eläinlääkärikeikan ominaisuudessa. Kävimme hakemassa 12 päivän antibioottipistoksen. Eläinlääkäri sai vielä sormenpäällisen puristettua verensekaista mätää ontelosta, joka kuulemma on melkoisen iso ja mitä ilmeisemmin juurikin toisen kissan tekemä.


Ilme kertoo kaiken - elä koske enää!