Perjantaina alkoi sorsastus. Päätin lähteä Kallen kanssa herrajahtiin, jotta Kalle saisi "varmasti" kunnolla noutoja, kun tämän oman talon herran saaliit on yleensä hieman laihanlaiset...

Ennen herrajahtiin lähtöä ehdin iltapäivästä Villen ja sen kahden työkaverin matkaan kyyhkyjahtiin Hildan ja Kallen kanssa. Reilu tunnin verran istuskeltiin auringon paahteisessa (+ 21 astetta) passissa. Hilda käyttäytyi todella hienosti! Lieko uuvuttavan kuuma ilma osaltaan näännyttänyt pennun rauhalliseksi, mutta se osasi olla todella nätisti ja vinkumatta. Olin Hildaan niin tyytyväinen ja ylpeä! Ville pääsi kyyhkyä roiskasemaankin, kun oli kuville laskeutumassa, mutta pummit tuli. Hilda ei ollut aivan vieressä ampumisesta moksiskaan. Kalle olisi halunnut lähteä katsomaan putosiko mitään, mutta tyytyi sitten keräämään vain Villen hylsyn parempaan talteen. Tämän jälkeen kyyhkyjä ei enää näkynyt, vain haukka yritti käydä kuville laskeutumassa.

Lähtöni jälkeen miehet olivat toisen kyyhkypassin kautta vaihtaneet illaksi sorsakytikseen peltoa halkovan kanavan varrelle. Ville oli toiminut jossain vaiheessa koirana ja kulkenut kanavan reunaa ja saanutkin sieltä yhden heinurin liikkeelle. Se oli pulikoinut kanavaa Villen edellä suoraan väijytykseen, mutta kuinkas sitten kävikään. Vaikka väijyssä ollut ampuja oli Villen huudoista jo tiennyt, että sorsa on tulossa, niin luontokappale oli kuitenkin vetänyt pidemmän korren ja lentänyt matkoihinsa! Samaan aikaan toinen haulikkomies oli kääntynyt katsomaan näytöstä ja hänen selän takaa oli suhahtanut kaksi tavia aivan kuin huomaamatta ohi! Eli saaliitta olivat miehet jääneet ja ilta oli mennyt makkaraa paistellessa.

Minä olin siis huristanut kyyhkypassin jälkeen Kallen kanssa Kirkkonummelle, jättäen vain ensin Hildan kotiin. Ennen herrajahtiin pääsyä ajaa hurautin Kehä III:lla oikein kunnolla harhaan ja kaahasin Kehä II:n kautta uudestaan Kehä III:lle kunnon ympyrän! Varmuuden varalta harhaanajamiseen varattu puolituntinen tuli siinä käytettyä ja olin perillä viisi minuuttia ennen sovittua tapaamisaikaa! Naama punaisena ja aivan kiihdyksissäni!

Vaikka Kallelle ei oikein noutoja tullutkaan, niin ilta oli silti erikoisen hieno. Illan aikana mereltä lensi n. 500 hanhea reilu 50 hanhen parvissa lammen yli pelloille syömään! Lisäksi meidän ympärillä laidunsi samanaikaisesti seitsemän peuraa. Jossain vaiheessa ne rupesivat suhauttelemaan ja isännän suhautellessa takaisin ne ampaisivat metsään valkoiset peräpeilit vilkkuen. Pellon laidalle oli tullut myös hirvi vasansa kanssa. Se ei suhauttelusta eikä peurojen pakenemisesta välittänyt vaan jäi vielä laiduntamaan. Lammelta pois ajellessa näimme tiellä yökehrääjiä. En ole aikaisemmin ko. lintuja nähnytkään. Ne sokaistuivat auton valoista, jähmettyivät tielle ja vain juuri ja juuri ehtivät lennähtämään auton alta turvaan!

Kotona olimme vasta lähempänä puoltayötä ja Kalle oli yltäpäältä ravassa ja takiaisissa. En millään jaksanut ruveta setvimään Kallen turkkia yöllä vaan aamulla puuhastelin n. tunnin Kallen turkin kanssa, jotta sain sen pestyä puhtaaksi ja kammattua takiaiset turkista. Kallen housukarvoista leikkasin takiaiset irti raa' asti Fiskarsin saksilla! Ehkä niille pitäisi vielä hieman näyttää ohennussaksia, jotta olisivat siistimmän näköiset...


Hilda otettiin narun päähän siksi aikaa, kun miehet asettelivat kyyhkyn kuvia. Kalle sai juoksennella mukana, koska tyytyi pelkästään nuuhkaisemaan kuvia.