Viime perjantaina kävimme tosiaan samaisella suolammella kuin pari päivää aikaisemminkin treenailemassa edelleen yliuittoja Kallen kanssa sekä etsiskelemässä kypsiä hilloja. Hieman olimme liian aikaisessa, sillä suurin osa hilloista oli vielä hieman liian raakoja poimittavaksi. Kertyi niitä sentään n. syvän lautasellisen verran, joten illalla saimme herkku jälkiruokaa: lämmitettyä leipäjuustoa, kermaa sekä tuoreita lakkoja.

Kallen yliuitot meni hyvin, sillä sain koirulin vastarannalle ja tuomaan dummyt yksi kerrallaan tällä kertaa. Viimeiseen yliuittoon otin hieman haastetta ja lähetin Kallen pienen saarekkeen sivusta enkä ihan vesirajasta vaan hieman kauempaa kuivan maan puolelta. Arvasin, että matka veteen asti on jo haastava puhumattakaan saarekkeen houkuttelevuudesta. Koira olikin hieman epäröivä, että pitääkö ihan oikeasti lähteäkin uimaan eikä etsitäkään tästä rannalta ja mites tuo saari sitten, sitähän on ihan pakko käydä kurkkaamassa. Saareenhan Kalle ui, mutta en antanut periksi vaan sain Kallen menemään eteen vastarannalle loppujen lopuksi, vaikka se jo välillä tuli takaisin lähetysrantaankin. Sinnikkyys palkitaan!

Lauantaina Kalle oli ensimmäistä kertaa melkein yökylässä mummulassa. Lähdimme kaveriporukalla aamupäivästä ajelemaan Poriin Kirjurinluodolle Sonisphere tapahtumaan päämääränä nähdä jälleen Metallica. Olihan mahtava reissu ja mahtavaakin mahtavampi keikka! Paikanpäällä oli 60 000 muutakin Metallicafania ja tunnelma oli taivaissa. Festarikansaa ei edes hetkittäinen sade lannistanut. Tanssin Villen kanssa "häävalssimme" Nothing Else Mattersin livenä, ihqua. =) Tulimme aamuyöstä kotiin ja kävimme hakemassa Kallen loppuyöksi omaan petiin nukkumaan. Hyvin oli Kallen hoitoreissukin mennyt. Nyt on konsertista ääni käheänä, kädet kipeänä, niska jumissa ja jalat muussina...


@ Kirjurinluoto, Pori.