Kuulimme vielä lokakuun puolessa välissä Turussa koirien kanssa lenkkeilessä heinäsirkkojen sirittävän puskissa! Sitten tulikin talvi ryminällä ja "yllätti" puutarhurin. Niin jäivät lehdet haravoimatta, pallogrilli pihalle yms.

Tänä vuonna emme kokeneet edes ensilunta Pohjoisen reissullamme Kuusamossa ja Posiolla 9.-23.9.2006. Syksy oli myös siellä poikkeuksellisen lämmin. Vain muutamana aamuna lämpötila laski juuri ja juuri nollan alapuolelle. Kiusana lentelivät ampiaiset sekä muut könniäiset. Näimmepä jopa sudenkorennon lentelevän mökkimme rantahietikolla Livojärvellä! Reissu oli kaiken kaikkiaan oikein onnistunut ja ihana taas kerran. Tuli käveltyä paljon vaaroilla mm. Kouervaaralla, Varankavaaralla ja Majavavaaralla. Kouervaaralla meille näyttäytyi vanha ukkometso n. 15 metrin päästä! Melkeinpä kaikkein hienointa koko reissussa oli se, että Wilma rupesi vihdoinkin toimimaan kuten metsästysnoutajan kuuluu paukkupelon voitettuaan. Kyllä mamma ja pappa nyt ovat ylpeitä "karvalapsestaan"! Harmillista oli, että reilu vuoden vanha digikameramme teki toisen viikon puolessa välissä tenän ja irtisanoi työsuhteensa. Nyt on ostosuunnitelmissa uusi kamera - järjestelmä sellainen.

Lokakuun lopulla teimme pidennetyn viikonloppureissun to-su Pohjois-Karjalaan Tuupovaaraan erään kaverimme kanssa heidän suvun mökille. Pari viikkoa ennen meidän mökille tuloa n. 700 m päähän mökistä oli ammuttu karhu. Myös tieto siitä, että seudulla liikkuu susia pisti olemaan erittäin tarkkana koirien suhteen. Ei tehnyt mieli jättää niitä yksin touhuamaan pihalle. Emme kyllä reissun aikana nähneet edes tassunjälkeä suur-pedoista... onneksi! Perjantaina metsästäjät pysyttelivät mökissänsä koko Suomea ravistelleen syysmyrskyn vuoksi. Lauantaina olikin sitten maa valkoinen ja metsämiehet ja nainen innoissaan lähdössä metsälle koirien kanssa. Ville sai saaliiksi akkateeren ja kirkkaan valkoisen huomattavan ison metsäjäniksen. Wilma näytti taas taitonsa ja löysi linnun risukosta. Minä huomasin sen ja Wilma antoi linnun mulle! Jäniksestä koirat eivät juurikaan perustaneet. Wilma otti sen kyllä suuhun, mutta ei suostunut kantamaan sitä meille. Nana kävi vain haistamassa saalista. Pohjois-Karjalasta saaliiden lisäksi toimme etelään tullessamme lumen. Ensilumi satoi Karkkilaan ma 30.10.2006.

Muori-pippurin ristiäisetkin olivat elokuun alussa. Nimeksi tuli Jasmin Hannele. Tyttö nukahti syliini kesken toimituksen. Papin valellessa vettä tytön päähän, tyttö hymyili makeasti. Vesi varmasti viilensi mukavasti tukalan kuumassa päivässä.

Nana on täyttänyt jo kunniakkaat 11 vuotta. Vanhuuden merkit on selvästi jo näkyvissä. Posiolla Ojennusvaaran kivikoissa kiipeillessä Nana joutui etsimään itselleen paremman reitin parin sadan metrin päästä, jotta pääsi rinteen laelle. Myös kaatuneet puut tuottavat Nanalle ongelmia. Harvoin se enää hyppää niiden yli. Ne täytyy joko kiertää tai puskea päättäväisesti ali.
Onni täytti myös lokakuun loppupuolella 3 vuotta. Jestas, onko se ollut meillä jo niin kauan!