Eilen kävimme ihastelemassa kaveripariskuntamme reilu kuukauden ikäistä Tuukka-ihmisvauvaa, joten maanantaitreenit jäivät väliin. Kyläreissun jälkeen pidimme Kallelle ja Hildalle omat treenit vieraassa maastossa. Harjoittelimme linjaa motivoituna. Koirulit jäivät paikoilleen istumaan (Hilda kytkettynä), kun kävimme viemässä noin 50 metrin päähän viisi damia.
Lähetin Hildan ensimmäisenä hakuun ja voi minkä aloittelijamokan teinkään! Lähetin Hildan sanalla "hae"! Ville tokaisi, että eikös tämän pitänyt olla "eteen". Ja samassa äkkäsin, että tarkoitus oli tosiaan ohjata koira dameille eikä lähettää omatoimisesti hakemaan! No, koska Hilda tiesi missä damit on, niin talteenhan se tuli niinkin...
En tiedä vaikuttiko sekoiluni siihen, että Kallen haun jälkeen Hildaa toisen kerran lähettäessäni se ei "eteen" -käskystä huolimatta lähtenyt eteen vaan sivulle. Menin kaksi kertaa lähemmäksi damikasaa ja kolmannella kerralla Hilda juoksi suoraan eteen ilman kommervenkkejä.
Kalle sai hakea kolme kertaa, joista ensimmäinen meni muistaakseni hyvin, toinen huonosti ja kolmas taas hienosti. Toisella kerralla Kalle ei kuunnellut Villen pillityksiä vaan kaahaili vauhtipäällä ihan omiaan.
Seuraavaksi vaihdoimme paikkaa ja veimme uudet damit koirien nähden (Hilda odotteli taas kytkettynä). Lähetin Hildan ensimmäisenä ja se juoksi suoraa linjaa ja pillittäessäni hakua alkoi etsiä. Koppasi damin suuhun ja juoksi luokseni. Hilda TARJOSI ITSE ISTUEN damia minulle! Seuraava dami tuli aivan yhtä hienosti talteen ja taas lopuksi Hilda istuutui ihan ilman mitään käskyjä/pyyntöjä ja tarjosi rauhallisesti damia minulle!!! En ole Hildalta siis vielä vaatinut ollenkaan istumisia luovutuksessa, koska vielä "hetki sitten" palautukset olivat muutenkin hakusessa. Tai kyllä palautettiin, mutta vauhdilla minun ohi tai sitten jäätiin puolimatkaan lällättelemään. Nyt on sentään jo jonkin aikaa älytty stopata minun kohdalle ja annettu seisten dami nätisti käteen. Kehuja ei ole herunut on dami sitten pudonnut koiran toimesta tai minun, joten luovutukset tapahtuvat nykyään hienosti käteen. Ja nyt koiruus on hoksannut itse tämän istumisen luovutuksen yhteydessä! 
Kalle meni hienosti ensimmäisen linjansa, mutta toisessa linjassa se kaarsi sivulle. Kalle pysähtyi kuitenkin heti Villen seis -merkkiin ja lähti sivulle, kuten ohjattiin. Koiruus joutui hieman tekemään työtä, että varvukosta viimeinen dami löytyi. Sitten palautus hirmu vauhdilla Villelle!
Voi sitä hyvin sujuneiden treenien iloa!
