Meidän perheen nuorimmainen aloitti tänään koulun. Sari-kasvattajan treenit alkoivat tänään ja Hilda oli siis ensimmäistä kertaa opiskelemassa. Vettä satoi kun Esterin peestä, kun lähdimme kotoa Lohjalle ajelemaan. Samaten matkalla tuli kaatamalla vettä. Onneksi paikan päällä kahden tunnin aikana ei tullut kuin muutama isompi kuuro.

Hilda käyttäytyi melko hyvin ensimmäiseksi kerraksi, jos ei lasketa mukaan sen ihmeellisiä ponkaisuja tasajalkaa neljällä tassulla ylös... Hilda oli aluksi hyvinkin kiihkeänä ja innoissaan, mutta malttoi treenien edetessä keskittyä muilta koirilta myös minuun. Etukäteen mietin, että mitenköhän Hildan mielenkiinto säilyy kokonaisen tunnin verran, mutta kolmella tauolla höystetty tunti, maltettiin opiskella oikein hyvin.

Mitäpäs Hilda tänään sitten oppi? Suurin oppi oli avatun nakkipaketin rauhaan jättäminen. Houkutteleva nakkipaketti rötkötti maassa ja koirien kanssa vuorotellen kuljimme paketin ohi. Kiskoin itse ensin Hildaa turhaan remmistä, kun tiukka "EI" olisi riittänyt sekä kehuminen oikealla hetkellä, kun koira katsoo muualle kuin pakettiin. Jo muutamasta kerrasta Hilda äkkäsi jättää paketin rauhaan. Asia ei vaan ollut ihan näin yksinkertainen, vaan seuraavaksi koiruus jätettiin nakkipaketin toiselle puolelle istumaan ja kutsuttiin luokse nakkipaketin ohi. Olin aivan varma, että Hilda salamannopeasti hotkaisee paketin muovineen päivineen kitusiinsa. Hilda kuitenkin juoksi nätisti paketin ohi suoraan minun luo!  ;)

Erittäin tyytyväinen olen myös harjoitukseen, jossa kiersimme ensin koirien kanssa ympyrää. Sen jälkeen koirat jätettiin yksinään istumaan paikalleen ja emännät jatkoivat matkaa. Ekalla yrityksellä Hilda päästi kaksi emäntää ohitseen, mutta kolmas oli niin vastustamaton, että oli jo ihan pakko nousta nuuhkaisemaan. Toisella yrittämällä pääsin itse ympäri jo koko kierroksen! Hilda istui nätisti paikoillaan koko reissuni, eikä enää välittänyt ohi kiertävistä emännistä!

Hienosti Hildalta sujui myös luoksetulo koirarivin ohitse. Yhtään Hilda ei yrittänyt rynnätä nuuhkimaan lajitovereitaan (kahta flattia, yhtä labbista ja yhtä kultsua), vaan juoksi muiden koirien ohi minun luo. Hienoa oli jo se, että Hilda malttoi jäädä paikoilleen istumaan, ja odottaa luoksekutsua, saatikka se, että Hilda ei antanut koirarivistön häiritä suoritustaan yhtään!

Hildan treenin jälkeen oli Kallen vuoro. Hieman harkitsin Kallen ottamista sateeseen ollenkaan, koska huomasin sillä alkavan hotspotin poskessa. Pahenee hotspot sitten tai ei, mutta onneksi otin Kallen treenaamaan, sillä se oli onnesta soikeana ja aivan innoissaan. Hieman poika odotteli varmaan noutopuuhia, mutta tokosta koostui Kallenkin treeni kolmen muun koiran kanssa. Nakeilla "kiusattiin" Kalleakin ja hienosti jäivät nakit koskematta. Seuraamiset ja luoksetulot menivät myös hyvin. Ainoa, että Kallea piti parikin kertaa kutsua ennenkuin se äkkäsi, että joo-o, luokse se nyt mua huutaa eikä lähetä mitään damia noutamaan... Paikallaan oloa treenatessa Kalle oli ainut koira, joka jäi paikalle istumaan Sarin huutaessa "vapa" tai jotakin sen suuntaista. Muut tulkitsivat, olevansa mitäpä muutakaan kun vapaita!!! ;)

Hyödylliset ja monipuoliset treenit kaiken kaikkiaan, jotka varsinkin Hildalle tulivat enemmän kuin tarpeeseen. Noutoja emme vielä tehneet, mutta niitä on kuulemma luvassa joulun jälkeen. Kiitos vielä tätäkin kautta Sarille mukavista treeneistä!