Ihastuttavan vihastuttava pikku-Hilda on kuulunut perheeseen reilun viikon verran. Hektisen viikon verran, sillä rauha ja järjestys on tästä talosta kaikonneet. Täällä riennetään tilanteesta toiseen niin, että eräskin aamu vasta kolme tuntia heräämisestäni huomasin, että minullahan on ulkoiluhousut väärinpäin jalassa!!!

Hilda on pitänyt meitä kiireisenä myös öisin. Omassa huoneessa oleminen on vaatinut melkoista tahtojen taistoa. Miten noin pienestä pallerosta voikin lähteä niin paha ääni?! Hilda ulvoo kuin susi, haukkua räksättää kimeällä äänellä ja KIRKUU! Taistelu lienee kuitenkin voitettavissa...

Viikon aikana Hilda on tutustunut metsään, pihatöihin, imurointiin yms. kotitöihin. Imuria Hilda ei pelkää yhtään. Se tulee uteliaana katsomaan, että mikäs vekotin se noin pahaa ääntä pitää ja sen jälkeen ryhtyy kantamaan imurin johtoa. ;) Muutenkin Hilda vaikuttaa kovasti tomeralta ja reippaalta tapaukselta. Hilda on myös erittäin nopea oppimaan. Ei turhaan 8 - 12 viikkoa kutsuta nopean oppimisen kaudeksi. Seuraavat käskyt alkavat olla jotakuinkin tuttuja: tänne (myös pillimerkki), anna tassu, istu (myös pillillä), tuo/hae sekä melkosen usein käytetty EI!!! ;)

Hildan ensimmäinen viikko on siis sujunut muuten mallikkaasti, paitsi yhden kerran tässä hulabaloossa, olin unohtanut tarkoin vahditun portin auki... Hilda ryntäsi suoraan ISON luun edessä istuvan Kallen taakse! Naps! Ja samassa Kalle oli nappaissut Hildaa... Onneksi Kallen puraisu taisi jäädä vain tölväisyksi, eikä pennussa ollut fyysisiä vammoja. Eikä näyttäisi, että henkisiäkään...

Kalle on parantunut kastroinnistaan hyvin. Vaikuttaa jo kovasti reippaalta, kun se operaation jälkeen pari päivää vaikutti kovin kipeältä. Lisäksi minusta tuntui, että se katseli minua alta kulmien ikäänkuin syyttääkseen minua tekosistani!

Onnikin on saanut katulapsen elämästä tarpeekseen ja on muuttanut takaisin kotiin "lihapatojen ääreen". Viime viikon torstaina Onni uskalsi jäädä olohuoneen sohvalle nukkumaan. Perjantaina pentu ja kissa jo nuuhkivat toisiaan ja lauantaina olivat jo niin tuttuja, että Hilda sai nuolla Onnia.

Olipahan muuten hyvä, että Hilda tuli viikko sitten, koska silloin lentämistä ei vielä estänyt Islannissa purkautunut tulivuori ja siitä syntynyt lentoliikenteen pysäyttänyt tuhkapilvi!


Tässä kuvassa on jotakin tuttua reilu kymmenen vuoden takaa... Tästä
linkistä vuoden -99 kuvaan, jossa myöskin iso kultsu sekä pikku-flatti.