Hilda oli la - su ensimmäistä kertaa yökylässä mummulassa Kallen kanssa. Hienosti oli mennyt ja pentu oli ollut kuulemma niin kiltti ja rauhallinen. Koiruudet olivat yöhoidossa, koska itse olimme kummi/siskontytön, Jasmin 4 v, kanssa laivaristeilyllä. Olemme luvanneet antaa Jasminille synttärilahjaksi aikaa ja tänä vuonna vietimme aikaa Baltic Princessillä. Kyseessä oli Jasminin ensimmäinen laivaristeily & ulkomaan matka ja kylläpä hän olikin haltioissaan. Hytin pyöreä ikkuna sekä yläsänky taisivat olla se suurin juttu! Lisäksi aamu-uinti laivalla oli erittäin riemukas kokemus! Siinä missä Hilda oli käyttäytynyt nätisti, niin hyvin käyttäytyi myös Jasmin. Turhaan pelkäsin ensimmäistä yötä keskenämme, kaikki sujui yli odotusten!

Saas nähdä onko Jasmin pistänyt äidin ja isin koville, kun kaksi päivää käyttäytyi niin mallikkaasti. Hilda ainakin tänään oli tarmoa täynnä! Juosta viipotti pitkin takapihaa kuin mikäkin kiituri! Olipa siinä hötäkässä löytänyt myös kesää ulkona viettäneen amarylliksen ja antanut sille kyytiä niin, että mullat ja ruukkukin oli kaikonnut! Jottei Hilda ihan koko taloa ehtinyt tuhoamaan tarmon puuskassaan, niin lähdin koiruuksien kanssa metsäkävelylle. Kalle ja Hilda juoksentelivatkin innoissaan pitkin puskia. Harmi vaan, että iloinen metsäretkemme päättyi ikävästi.

Hilda oli törmännyt ampiaispesään ja sai kasan vihaisia amppareita kimppuunsa. Lähdin juosta viipottamaan karkuun ja koirat painelivat mukana. Hilda parka juoksi vinkuen ja välillä pyörien yrittäen karistaa vihaisia ampiaisia kimpustaan. Kun saimme suurimman osan karistettua ympäriltämme pysähdyin huiskuttamaan Hildan kylkeen tarttuneet yksilöt matkoihinsa. Hilda kulki melko rauhaksiin loppumatkan kotiin. Kotipolun hokattuaan Hilda pisti vauhtia ja hävisi näkyvistä. Se oli juossut suoraan kotiovelle ja odotti sisään pääsyä. Edes ovesta ulos luikahtanut Onni ei saanut Hildaa innostumaan. Sisällä huomasin, että Hildalla oli silmäkulma ja huuli turvonneet. Ainakin siis neljä ampiaista oli pistänyt Hildaa ja todennäköisesti kaksi kyljessä roikkunutta vielä moneen kertaan! Annoin Hildalle kyytabletin. Nyt pentuparka on ihan apaattinen ja hieman säikyhkö. Toivottavasti tuosta tokenee eikä jää arkailemaan mitään, kuten ei tähän astikaan... Meidän metsäretket taitaa nyt odotella pakkaskelejä. Viime viikolla maastojuoksulenkillä törmättiin maa-ampiaispesään. Kallea ei ampparit ehtineet pistää eikä minua, mutta Villeä tuikkasi pari äkäistä nilkkoihin!