Nanalla meni viime lääkärikäynnin myötä tulehdukset ohi, mutta kulku ei ole piristynyt, vaikka eläinlääkäri hieman niin lupailikin kipulääkkeen myötä tapahtuvan. Kävimme Nanan kanssa eilen taas eläinlääkärissä. Olimme jo varautuneet, että Nana täytyy päästää autuaammille metsästysmaille. Tai varautuneet ja varautuneet. Ei kai siihen ikinä varautumaan pysty. Molemmilla alkoi silmäkulmat kostua, kun asiaa ajatteli hieman tarkemmin...

Eläinlääkäri(kin) oli kuitenkin sitä mieltä, että Nana on kaikinpuolin muuten kovin virkeä, vaikka kompuroikin etujaloistaan. Nana sai hirmu annoksen kortisonia piikkinä, joka pitäisi hieman auttaa kompurointiin, jos esim. syynä on jonkin nikaman jäytäminen tms. Lisäksi Nanalla on taas hotspot-ihottumaa. Nana sai siihen hevoskuurin (3 vkoa) antibioottia. Lisäksi havaittiin eilen ennen lääkäriin menoa Nanalla silmätulehdus tms. Nana sai siis myös silmätippoja. Toivotaan, että Nana jaksaa vielä hetken olla seuranamme.

Olin 20.-22.8. Riikassa työmatkalla. Järjestelyt olivat huikaisevan hienot, ja matka oikein onnistunut. Kaupunkina Riika on mielestäni kaunis, ja sinne tekisi mieli joskus mennä ns. siviilimatkalle Villen kanssa. Yllä olevassa kuvassa on Bremenin soittoniekat. Tuo kuulemma onnea koskettaa eläinten neniä, ja mitä ylemmäs yltää sen enemmän onnea tulee. Olen sen verran pätkä (168,5 cm), etten yltänyt kuin possun nenua sipaisemaan.

Ville sai castingin PM-kisoissa hopeaa ja pääsi Karkkilan paikallislehteen oikein puolensivun jutun kera.