Hilda kävi tänään lonkkakuvauksissa naapurikunnassa. Nyt täällä kotona horjuu yksilö, jonka silmät seisoo hämmentyneen pyöreänä päässä ja kieli töröttää keskellä suuta, voi reppanaa.

Ilmoittautuessani vastaanottoon hoitaja kysyi minulta hämmästyneenä, että onko sulla se koira siellä? Hoitaja ei nähnyt valtavan vastaanottotiskinsä takaa lattialle vieressäni istua pönöttävää Hildaa. Sanoin hämmentyneenä "joo", ja mietin, että niin olisinhan voinut jättää koiran sitten vissiin autoon odottamaan... Hoitaja olikin hämillään siitä, miten hienosti koira käyttäytyi. Hän oli sitä mieltä, että moni noutaja olisi kuulemma jo hypännyt tiskin sille puolen, joten Hilda oli tosi hienosti käyttäytyvä neiti. Hoitaja ei ollut ollenkaan tajunnut, että minulla on koira mukana. Hoitaja totesi vielä paperit nähtyään, että olet ilmeisesti hakenut ulkomailta itsellesi käyttölinjaisen noutajan. ;)

Hildalta tutkittiin ensin polvet, jonka jälkeen neiti rauhoitettiin pienellä pistoksella. Rauhoitettuna röntgenkuvattiin kyynärpäät sekä lonkat. Olin mukana toimenpiteessä, kun kerran minkään sortin jälkikasvua ei mahassani ole, vaikka maha talven jälkeen erittäin epäilyttävästi taas pullottaakin. Minulla oli päälläni "teurastajan" esiliina sekä vankka kaulasuojus. Upeat lonkka- ja kyynärkuvat osasinkin ottaa, sillä ainakin alkulausuntona kennelliittoon lähtee A-lonkat ja nollan kyynärpäät sekä polvet. Jei!

Lopuksi saimme vielä erityistä kehua koiran luonteesta. Kuinka positiivisen vaikutelman koira kuulemma loi heti kättelyssä. Olen niin ylpeä Hildasta. Se on ehdottomasti Maailman Paras Flatti! Ai miten niin olen jäävi, höpö, höpö! ;)