Tänään se vahvistui! Meille on tulossa huhtikuun puolessa välissä vauva. Musta hauvavauva Saksasta eli sileäkarvainen noutaja. Ensin aatoksissamme olimme ottamassa urosta, mutta sitten tovin mietittyämme päädyimme kuitenkin narttuun. Villekin hyväksyi, että todennäköisesti kastroimme Kallen... Mitenköhän tuo asia onkin miehille jotenkin niin vaikea? ;)

Nyt alkaa jännittämään oikein toden teolla, sillä jos kaikki menee hyvin (kop-kop-kop *koputtaa kolme kertaa puupäätään*), niin pikkumusta on täällä jo muutaman viikon päästä! Mielessä pyörii sata asiaa... Mitenköhän Kalle reagoi tulokkaaseen? Mitenköhän pikkuinen sopeutuu meille? Osaammeko kouluttaa siitä "kelpo yksilön"? Onneksi meillä on tuttu ja hyvä "kummi-kasvattaja" lähellä, jonka apuun voimme turvautua koulutus- yms. asioissa.

Voin kuvitella, että siihen loppuu rauha tässä talossa, kun pieni riiviö tuodaan ovesta sisään. Täällä on ollutkin niin tyyntä Wilman siirryttyä tähdeksi taivaalle. Kalle on niin kiltti ja rauhallinen sisätiloissa, ihan kuin ei koiraa olisikaan, vähän niin kuin meidän Nana aikoinaan. Wilma kun energisyydellään, touhutuksellaan ja metkuillaan vastasi kahta koiraa ja vielä Vaahteranmäen Eemeliä siihen päälle... Huh-huh, nauttikaamme siis rauhallisista päivistä vielä kun se on mahdollista, kohta alkaa hulabaloo!